Itävallassa bioenergia porskuttaa kovaa

Itävallan valtion metsiä hallinnoivan organisaation Österreichische Bundesforsten (ÖBF) Wienerwaldin alueen paikallinen metsäoperaatioiden päällikkö Josef Prenner painottaa, että energiajakeelle on iso tarve heidän metsänhoitotavallaan.

Energiakäyttö tärkein pyökin käyttömuoto

Alueella suurin osa pyökistä menee bioenergiaksi. Prenner kertoo, että tällä hetkellä noin 50 % menee käytettäväksi polttopuuna, 30 % isommille laitoksille ja 20 % tekstiilikuidun raaka-aineeksi. Pyökin tarjontaa lisää lainsäädäntö, joka velvoittaa pitämään metsät turvallisina kulkijoille. Puutuoteteollisuus voisi käyttää periaatteessa osan pyökistä esimerkiksi paneelien valmistukseen, mutta ne käyttävät pääsiassa naapurimaista tuotavaa kierrätyspuuta, jonka saavat vielä edullisemmin. Paneeleissa puhdasta puuta käytetään vain pintakerroksissa. Lisäksi ÖBF:n metsistä bioenergiaksi päätyy haapaa ja matalalaatuista muuta puuta. Bioenergia on tuttua Prennerille. ÖBF on osaomistajana Wienissä sijaitsevassa Simmeringin CHP-laitoksessa ja heillä on sitä kautta hyvä näkymä biomassamarkkinoihin. Laajojen metsätuhojen takia markkina on tällä hetkellä poikkeuksellisen täynnä biomassaa, mistä syystä myös teollisuuslaatuista puuta voi mennä biokattiloihin, Prenner kertoo.

Ilmastosopeutuminen ja monimuotoisuus haltuun samoilla konsteilla

Itävalta on kärsinyt viime vuosina osalla alueista pahoista metsätuhoista. Pahiten ovat kärsineet kuusivaltaiset metsät, jotka usean lämpimän talven jälkeen olivat täynnä kaarnakuoriaisia. Kun sitten perään tuli hyvin kuivia kesiä, on stressi ollut liikaa. Vaikutus on ollut suuri varsinkin yksipuolisesti yhdelle puulle istutetuille metsäalueille, kertoo tohtori Alexandra Wieshaider, joka toimii ÖBF:n Wienin alueen ympäristövastaavana.

ÖBF on aloittanut ilmastonmuutokseen sopeutumisen puulajivalikoimaa laajentamalla jo joitain vuosia sitten, tohtori Wieshaider valottaa. Useiden lehtipuulajien metsien nähdään kestävän paremmin muuttuvaa ilmastoa. Tammi on katsottu kaikista monipuolisimmaksi, sillä se kestää kuivuutta ja tuottaa laatupuuta. Tammi uudistuu alueella hyvin luontaisesti ja ÖBF:n vierailumetsissä pohjakerroksessa onkin monen kokoisia tammia. Toinen keskeinen toimintamalli on kasvattaa metsää useiden eri korkuisten puiden kerroksina. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia sopii myös monimuotoisuuden kanssa hyvin yksiin. Hän kertoi monimuotoisuustavoitteiden olevan osa heidän toimintaansa.

Metsänhoitoa korkealla puustopääomalla

Prenner on kehittänyt jatkuvan kasvatuksen toimintamallia Wienerwaldin metsissä jo vuosikymmenien ajan. Hän vaalii kenttäkerrokseen syntyviä taimia monin tavoin, muun muassa muutaman vuoden välein tehtävällä vadelmien ja heinien leikkaamisella. Tärkeää on pyrkiä saamaan keskimääräinen puiden määrä yli 300 m3/ha paikkeille. Kiertoaikaakin kannattaa siksi parilla kymmenellä vuodella kasvattaa. Lahopuumäärä on Wieshaiderin mukaan ÖBF:n metsissä keskimäärin noin 20 m3/ha. Lahopuuksi lasketaan tosin myös pystypuut, joiden arvioidaan olevan kuolemassa tai jotka suunnitellaan jätettäväksi kuolemaan.

Kattilatehtaat täystyöllistettyjä

Itävaltalaisten biokattiloiden markkina käy parhaillaan kuumana. Muutaman vuoden ajan valmistellut toimet öljylämmityksen vähentämiseksi vuoteen 2035 mennessä ovat alkaneet purra. Iso osa öljystä pois siirtyvistä valitsee maassa pelletin tai hakkeen. Investointiin saa 30 % tuen, joka voi nousta jopa 10 000 euroon hakijaa kohti.

Itävallan pellettijärjestön toiminnanjohtaja Christian Rakos kertoo, että kattilavalmistajat ovat helisemässä kysynnän kanssa ja rakentavat parhaillaan lisäkapasiteettia voidakseen valmistaa enemmän laitteita. Maassa on tuotettu vuosittain 10 – 15 000 biokattilaa, joista osa menee kansainväliseen vientiin. Rakosin järjestön arvio on, että myyntimäärä voi nousta lähivuosina jopa 35 000 vuosittaiseen kattilaan. Näin nopeaan kasvuun liittyy myös haasteita polttoaineen saannin turvaamisessa. Vuosittainen pelletin lisätarve nousee skenaarioissa 60 – 160 000 tonniin. Pellettituottajat ovat tuotantokapasiteetin lisäämisen lisäksi etsimässä erilaisten varmuusvarastojen rakentajia, jotta tarjonta saadaan turvattua.

Bioenergia tuplaantumassa 2030 mennessä

Itävallan biomassajärjestö ABA on arvioinut, että nykyisestä bioenergiamäärästä noin 220 PJ:sta nousee 2030 luvulla kestävästi noin tuplaan, yli 400 PJ:een. Suhteellisesti suurin lisäys ABA:n arvion mukaan tulisi pelletistä. Toinen iso lisäys nähdään syntyvän maatalousbiomassoista, joista tehdään varsinkin biometaania syötettäväksi kaasuverkkoon.

Maan hallitus on myös sitoutunut lisäämään bio-CHP:-tä vuosittain vähintään 17 MW sähköä vuoteen 2030 asti. Laitoksille tarjotaan jopa 30 vuoden tariffijärjestelmää kehityksen tukemiseksi. Tavoite on saada 2030 mennessä 1 TWh lisää biosähköä vuositasolla. Tariffijärjestelmä muutetaan kiinteästä markkinahintaan perustuvaan preemioon. Järjestelmällä oletetaan syntyvän noin puolet pieniä alle 500 kWe laitoksia. Itävallassa moni kattilavalmistaja on kehittänyt pienen kokoluokan puukaasutuslaitteita, joiden kysynnän arvioidaan nyt kääntyvän nopeaan nousuun.